IMG_0617%20%E2%80%93%20kopio%20%282%29-n

Väsynyt ja tukala olo. Närästää ja pahoinvointikin on palannut. Mä toivoin, että tää raskaus menisi yliaikaiseksi. Kolmas lapsi syntyi kaksi viikkoa yli lasketun ajan. Ajattelin, että nytkin niin olisi hyvä. Ehtisi tehdä kaikkea ennen vauvan syntymää. Juuri nyt EN ajattele niin.

Äsken tiputin lasten legorakennelman lattialle. Mikä sotku, kun miljoona pientä lego-osaa levisi laajalle. Osan siivosin, mutta suurimman osan jätin miehelle. Lattialla kyykkiminen ei vaan tunnu hyvältä. Samalla, kun mies siivosi legoja, potkaisin oman vesilasini lattialle. Siinä vaiheessa iski jo hysteerinen nauru ja pissahätä niin, että piti juosta vessaan. Mies sai kuivata vedet lattialta. Vessaan sentään ehdin.

Lapset lähtivät kaikki yllättäen äitini luokse asuntovaunuun ja leirintäalueelle yökylään. Pieni mahdollisuus tosin on, että pikkusisko pitää hakea kotiin yöksi. Meillä on kuitenkin kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa! Mies meni nukkumaan töistä ja siivouksista väsyneenä. Minä röhnötän sohvalla. Kohta on aika mennä herättämään mies. Jos vaikka suuntaisimme kahdestaan syömään jonnekkin. (Ja ei se mies oikeasti noista pikkusiivouksista väsähtänyt. On jo pidempään jääneet yöunet lyhyiksi. Töitä, remonttia, perhe-elämää, siivousta ja liian valoisaa, että ymmärtäisi mennä ajoissa nukkumaan, niin ja tietenkin raskaana oleva vaimo.)

IMG_0623%20%E2%80%93%20kopio%20%282%29-n